RAAMATTU LÄPI VUODESSA

lokakuu 12
____________________________________


Jr 19:1-21:14

19. LUKU

Jeremia Ben-Hinnomin laaksossa

1. Herra sanoi: "Mene ja osta savenvalajalta ruukku ja ota mukaasi kansan ja pappien vanhimpia.
2. Mene sitten Ben-Hinnomin laaksoon, joka on Sirpaleportin edustalla, ja julista siellä sanat, jotka minä sinulle annan.
3. Sano heille: Kuulkaa Herran sana, te Juudan kuninkaat ja Jerusalemin asukkaat. Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: "Minä annan sellaisen onnettomuuden kohdata tätä paikkaa, että jokaisen siitä kuulevan korvat soivat.
4. Se tulee siksi, että he ovat hylänneet minut ja muuttaneet vieraaksi tämän paikan. He ovat polttaneet siinä uhreja muille jumalille, joita he eivät tunteneet, eivät he, eivät heidän isänsä eivätkä Juudan kuninkaat, ja täyttäneet tämän paikan viattomien verellä.
5. He ovat rakentaneet uhrikukkuloita Baalille ja polttaneet lapsiaan sille polttouhreiksi. Sitä en minä ole käskenyt enkä puhunut, eikä se ole tullut mieleeni.
6. Sen tähden päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin tätä paikkaa ei enää sanota Toofetiksi eikä Ben-Hinnomin laaksoksi, vaan 'Murhalaaksoksi'.
7. Minä teen tässä paikassa tyhjäksi Juudan ja Jerusalemin neuvon antamalla heidän kaatua miekkaan vihollistensa edessä. Minä annan heidät niiden käsiin, jotka etsivät heidän henkeään, ja jätän heidän ruumiinsa ruoaksi taivaan linnuille ja maan eläimille.
8. Tämän kaupungin minä teen kauhistukseksi ja ivan vihellykseksi. Jokainen ohi kulkeva kauhistuu ja järkyttyy sen perikadosta.
9. Minä panen heidät syömään poikiensa ja tyttäriensä lihaa. He syövät toistensa lihaa siinä hädässä ja turmiossa, jossa heitä ahdistavat heidän vihollisensa, ne, jotka tavoittelevat heidän henkeään.
10. Särje ruukku kanssasi tulleiden miesten nähden
11. ja sano heille: Näin sanoo Herra Sebaot: Minä särjen tämän kansan ja tämän kaupungin, kuten savenvalajan astia särjetään, ettei sitä enää saa eheäksi. Toofetiin haudataan, kun ei ole muualla tilaa, minne haudata.
12. Niin minä teen tälle paikalle ja sen asukkaille, sanoo Herra: Minä teen tämän kaupungin Toofetin kaltaiseksi.
13. Jerusalemin talot ja Juudan kuningasten talot tulevat Toofetin paikan kaltaisiksi, kaikki saastaiset talot, joiden katoilla he ovat polttaneet uhreja kaikille taivaan tähdille ja vuodattaneet juomauhreja muille jumalille."
14. Jeremia tuli Toofetista, johon Herra oli lähettänyt hänet profetoimaan, asettui Herran temppelin esipihaan ja sanoi siellä olevalle kansalle:
15. "Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Minä tuotan tälle kaupungille ja kaikille sen esikaupungeille kaiken sen onnettomuuden, millä olen sitä uhannut, koska he ovat olleet uppiniskaisia eivätkä ole kuunnelleet minun sanojani."

20. LUKU

Jeremia ja Pashur

1. Pappi Pashur, Immerin poika, joka oli Herran temppelin ylivalvoja, kuuli Jeremian profetoivan tällä tavalla.
2. Pashur löi profeetta Jeremiaa ja pani hänet jalkapuuhun, joka oli Herran temppeliin kuuluvassa Benjaminin yläportissa.
3. Kun Pashur seuraavana päivänä päästi Jeremian jalkapuusta, tämä sanoi hänelle: "Herra ei käytä sinusta nimeä Pashur, vaan Maagoor-Missaabiib, Kauhua kaikkialla!
4. Näin sanoo Herra: Minä saatan sekä sinut itsesi että kaikki ystäväsi kauhun valtaan. He kaatuvat vihollistensa miekkaan sinun silmiesi nähden, ja koko Juudan minä annan Baabelin kuninkaan käsiin. Hän vie heitä pakkosiirtolaisuuteen Baabeliin ja surmaa heitä miekalla.
5. Kaikki tämän kaupungin rikkaudet, kaiken sen vaivannäön ja kaikki sen kalleudet, kaikki Juudan kuningasten aarteet minä annan heidän vihollistensa käsiin. He ryöstävät ne, ottavat ne ja vievät ne Baabeliin.
6. Sinä, Pashur, ja kaikki talossasi asuvat, te joudutte vaeltamaan vankeuteen Baabeliin. Sinne sinä kuolet ja sinne sinut haudataan, sinut ja kaikki ystäväsi, joille olet ennustanut valhetta."

Jeremian rukous

7. "Herra, sinä olet taivutellut minua, ja minä olen taipunut. Sinä olet tarttunut minuun ja voittanut. Minä olen ollut nauruna kaiken päivää, kaikki pilkkaavat minua.
8. Niin usein kuin minä puhun, minun täytyy parkua, huutaa väkivaltaa ja sortoa. Herran sana on tullut minulle herjaksi ja pilkaksi kaiken päivää.
9. Mutta kun minä sanoin: 'En tahdo ajatella häntä enkä enää puhua hänen nimessään', niin sisimmässäni oli kuin luissa palava tuli. Väsyksiin asti minä koetin sitä kestää, mutta en voinut.
10. Monen kuulen kuiskivan: Kauhua kaikkialla! 'Ilmiantakaa! Ilmiantakaamme hänet!' Kaikki ystäväni vaanivat, milloin minä kompastuisin: 'Ehkäpä hän antaa houkutella itsensä ansaan, niin että voitamme hänet ja saamme kostaa hänelle.
11. Mutta Herra on minun kanssani kuin väkevä sankari. Siksi vainoojani kompastuvat eivätkä mitään mahda. He saavat suuren häpeän, sillä he ovat olleet typeriä, ainaisen pilkan, joka ei ole unohtuva.
12. Herra Sebaot, sinä joka tutkit vanhurskaan, näet sisimmän ja sydämen - suo minun nähdä sinun rankaisevan heitä. Olenhan minä jättänyt asiani sinun huomaasi.
13. Veisatkaa Herralle, ylistäkää Herraa, sillä hän pelastaa köyhän pahantekijäin käsistä."

Jeremia kiroaa syntymäpäivänsä

14. "Kirottu olkoon se päivä, jona minä synnyin. Älköön olko siunattu päivä, jona äitini minut synnytti!
15. Kirottu olkoon se mies, joka toi isälleni ilosanoman: 'Sinulle on syntynyt poikalapsi', saattaen hänelle suuren ilon.
16. Käyköön sen miehen kuten niiden kaupunkien, jotka Herra on armotta kukistanut. Kuulkoon hän huudon aamulla, sotahuudon keskipäivän aikana,
17. koska ei surmannut minua äidinkohtuun, niin että äitini olisi ollut hautani ja hänen kohtunsa jäänyt ainiaan kantavaksi.
18. Miksi olen äitini kohdusta tullut näkemään tuskaa ja vaivaa, niin että päiväni päättyvät häpeässä?"

21. LUKU

Jerusalem piiritettynä

1. Sana, joka tuli Jeremialle Herralta, kun kuningas Sidkia lähetti Pashurin, Malkian pojan, ja pappi Sefanjan, Maasejan pojan, sanomaan hänelle:
2. "Kysy neuvoa Herralta meidän puolestamme. Nebukadnessar Baabelin kuningas, sotii meitä vastaan. Ehkäpä Herra tekee meille ihmeen, kaikkien ihmeittensä vertaisen, että hän lähtee pois meidän kimpustamme."
3. Jeremia vastasi heille: "Sanokaa Sidkialle:
4. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: 'Minä käännän takaisin sota-aseet, jotka ovat teidän käsissänne ja joilla te muurin ulkopuolella taistelette piirittäjiänne, Baabelin kuningasta ja kaldealaisia, vastaan, ja kokoan ne tämän kaupungin keskelle.
5. Minä itse sodin teitä vastaan käsi ojennettuna ja väkevällä käsivarrella, vihassa, kiivaudessa ja suuressa suuttumuksessa.
6. Minä tuhoan tämän kaupungin asukkaita, ihmisiä ja eläimiä. He kuolevat suureen ruttoon.
7. Sen jälkeen, sanoo Herra, minä annan Sidkian, Juudan kuninkaan, hänen palvelijansa, kansan sekä rutolta, miekalta ja nälältä tähän kaupunkiin jääneet Nebukadnessarin, Baabelin kuninkaan ja heidän vihollistensa käsiin, niiden, jotka tavoittelevat heidän henkeään, ja hän surmaa heitä miekan terällä. Hän ei säästä heitä, ei sääli eikä armahda'."

Elämän ja kuoleman tiet

8. Sano tälle kansalle: "Näin sanoo Herra: 'Minä panen teidän eteenne elämän tien ja kuoleman tien.
9. Joka jää tähän kaupunkiin, kuolee miekkaan, nälkään ja ruttoon. Mutta joka lähtee ulos ja menee teitä piirittävien kaldealaisten puolelle, saa elää ja säilyttää henkensä.
10. Minä olen kääntänyt kasvoni tätä kaupunkia vastaan sen onnettomuudeksi eikä onneksi, sanoo Herra. Se annetaan Baabelin kuninkaan käsiin, ja hän polttaa sen tulella'."
11. Sano Juudan kuningashuoneelle: "Kuulkaa Herran sana,
12. Daavidin huone! Näin sanoo Herra: 'Tuomitkaa joka aamu oikeat tuomiot ja pelastakaa ryöstetty sortajan kädestä, ettei minun vihani syttyisi kuin tuli ja palaisi teidän tekojenne pahuuden tähden, eikä olisi sammuttajaa.
13. Minä käyn sinun kimppuusi, sinä tasankoa ylemmä kohoava kalliolinna, joka hallitset laaksoa kuin kuningatar ja sanot: 'Kuka voi tulla alas meitä vastaan, meidän asuntoihimme?'
14. Minä rankaisen teitä tekojenne hedelmän mukaan, sanoo Herra. Minä sytytän tuleen kaupungin metsän, ja tuli kuluttaa kaiken, mitä on sen ympärillä."

____________________________________

1Ts 5:4-28


4. Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä yllättäisi teidät kuin varas.
5. Tehän olette kaikki valon lapsia ja päivän lapsia. Me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia.
6. Älkäämme siis nukkuko kuten muut, vaan valvokaamme ja olkaamme raittiit*.
7. Ne, jotka nukkuvat, yöllä nukkuvat, ja jotka juovat itsensä juovuksiin, ovat yöllä juovuksissa.
8. Mutta me, jotka olemme päivän lapsia, olkaamme raittiit. Olkoon pukunamme uskon ja rakkauden haarniska sekä kypäränämme pelastuksen toivo.
9. Eihän Jumala ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.
10. Hän on kuollut meidän puolestamme, että me, valvoimmepa tai nukuimme, eläisimme yhdessä hänen kanssaan.
11. Rohkaiskaa ja rakentakaa siis toisianne, kuten teettekin.

Kehotuksia ja lopputervehdys

12. Me pyydämme teitä, veljet, antamaan tunnustuksenne niille, jotka tekevät työtä teidän keskuudessanne, ovat johtajianne Herrassa ja neuvovat teitä.
13. Pitäkää heitä erityisen rakkaina heidän työnsä tähden. Eläkää rauhassa keskenänne.
14. Me kehotamme teitä, veljet: nuhdelkaa kurittomia, rohkaiskaa alakuloisia, holhotkaa heikkoja, olkaa kärsivällisiä kaikkia kohtaan.
15. Katsokaa, ettei kukaan maksa kenellekään pahaa pahalla. Pyrkikää aina tekemään hyvää toisillenne ja kaikille.
16. Olkaa aina iloisia.
17. Rukoilkaa lakkaamatta.
18. Kiittäkää joka tilassa, sillä tämä on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa.
19. Henkeä älkää sammuttako.
20. Profetoimista älkää väheksykö.
21. Koetelkaa kuitenkin kaikkea, pitäkää se, mikä on hyvää.
22. Karttakaa kaikkea pahaa.
23. Itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan, ja säilyköön koko teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne nuhteettomana Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen.
24. Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen, ja hän on sen myös tekevä.
25. Veljet, rukoilkaa meidän puolestamme.
26. Tervehtikää kaikkia veljiä pyhällä suudelmalla.
27. Pyydän teitä vakavasti Herran nimessä luettamaan [tämän] kirjeen kaikille veljille.
28. Herramme Jeesuksen Kristuksen armo olkoon kanssanne.

____________________________________

Ps 82:1-8

82. PSALMI

Väärät ja oikeat tuomarit

1. Aasafin psalmi.
   Jumala seisoo jumalien kokouksessa. Hän on Tuomari jumalien* keskellä:
2. "Kuinka kauan te tuomitsette väärin ja pidätte jumalattoman puolta?" Sela.
3. "Auttakaa köyhiä ja orpoja heidän oikeuteensa, toimittakaa oikeus kurjalle ja puutetta kärsivälle.
4. Vapauttakaa heikot ja vähäväkiset, pelastakaa heidät sortavien jumalattomien käsistä.
5. Heillä ei ole älyä, ei ymmärrystä, he vaeltavat pimeydessä: kaikki maan perustukset* horjuvat.
6. Minä sanon: Te olette jumalia, kaikki tyynni Korkeimman poikia.
7. Kuitenkin te kuolette, niin kuin ihmiset kuolevat, ja kaadutte kuten kuka ruhtinas tahansa."
8. Nouse, Jumala, saata maan päällä oikeus voimaan. Sinunhan ovat kaikki kansat.

____________________________________

Snl 25:7-10


7. Parempi näet on, jos sinulle sanotaan: "Käy tänne ylös," kuin että sinut alennetaan näkemäsi ylimyksen edessä.
8. Älä ole kärkäs käräjöimään. Muutoin sinulla ei lopulta ole, mitä tehdä, kun vastapuolesi on saattanut sinut häpeään.
9. Riitele oma riitasi vastapuolesi kanssa, mutta toisen salaisuutta älä ilmaise.
10. Muutoin siitä kuuleva häpäisee sinua, eikä huono huuto sinusta lakkaa.