RAAMATTU LÄPI VUODESSA

lokakuu 10
____________________________________


Jr 14:11-16:15

Jeremia ja väärät profeetat

11. Herra sanoi minulle: "Älä rukoile tämän kansan puolesta, sen hyväksi.
12. Vaikka he paastoavat, minä en kuule heidän huutoaan, ja vaikka he uhraavat polttouhreja ja ruokauhreja, minä en heihin mielisty, vaan teen heistä lopun miekalla, nälällä ja rutolla."
13. Minä sanoin: "Voi, Herra, Herra! Profeetat sanovat heille: 'Ei teidän tarvitse nähdä miekkaa eikä kärsiä nälkää. Minä annan teille vakaan rauhan tässä paikassa'."
14. Herra sanoi minulle: "Valhetta julistavat profeetat minun nimessäni. Minä en ole lähettänyt heitä, käskenyt heitä enkä puhunut heille. Valenäkyjä, turhia ennustuksia ja oman sydämensä petosta he julistavat teille.
15. Näin sanoo Herra profeetoista, jotka ennustavat minun nimessäni, vaikka en ole heitä lähettänyt, ja jotka sanovat, että miekka ja nälkä ei tule tähän maahan: Miekkaan ja nälkään nämä profeetat kuolevat.
16. Kansa, jolle he ennustavat, kaatuu Jerusalemin kaduilla nälkään ja miekkaan, eikä ole ketään, joka hautaisi heidät, heidän vaimonsa, poikansa ja tyttärensä. Minä vuodatan heidän pahuutensa heidän itsensä päälle."

Valitus ja synnintunnustus

17. Sano heille tämä sana: Minun silmistäni vuotavat kyyneleet yötä päivää, ne eivät lakkaa. Neitsyt, tytär, minun kansani, on ylen ankaralla iskulla raskaasti runneltu.
18. Jos menen kedolle, näen siellä miekan kaatamia! Jos tulen kaupunkiin, näen siellä kalvavan nälän! Sekä profeetat että papit kiertävät maata eivätkä mitään tajua.
19. Oletko sinä kokonaan hylännyt Juudan, vierooko sielusi Siionia? Miksi olet lyönyt meitä niin, ettemme voi parantua? Odotetaan rauhaa, mutta hyvää ei tule, paranemisen aikaa, mutta tuleekin kauhun aika!
20. Me tunnemme, Herra, jumalattomuutemme, isiemme pahat teot, sillä sinua vastaan me olemme tehneet syntiä.
21. Nimesi tähden, älä hylkää meitä! Älä anna kunniasi valtaistuinta häväistäväksi. Muista liittoasi kanssamme, älä riko sitä.
22. Voivatko vieraiden kansojen* epäjumalat antaa sadetta, tai taivasko antaa sadekuurot? Etkö sinä ole Herra, meidän Jumalamme? Sinuun me panemme toivomme. Sinähän olet tehnyt kaiken tämän.

15. LUKU

Tuomio ja hävitys

1. Herra sanoi minulle: "Vaikka Mooses ja Samuel seisoisivat minun edessäni, en sittenkään taipuisi tämän kansan puoleen. Aja heidät pois minun kasvojeni edestä, menkööt menojaan!
2. Jos he kysyvät sinulta: 'Minne meidän on mentävä?' niin vastaa heille: Näin sanoo Herra: Joka on ruton oma, ruttoon, joka miekan, se miekkaan, joka nälän, se nälkään, joka vankeuden, se vankeuteen!
3. Minä asetan heille neljänlaiset käskijät, sanoo Herra: Miekan surmaamaan, koirat raahaamaan [ruumiita], taivaan linnut ja maan eläimet syömään ja hävittämään.
4. Minä panen heidät kauhistukseksi kaikille valtakunnille maan päällä Manassen, Hiskian pojan, Juudan kuninkaan, tähden, kaiken sen tähden, mitä hän teki Jerusalemissa.
5. Kuka säälii sinua, Jerusalem, kuka surkuttelee sinua, kuka poikkeaa kysymään vointiasi?
6. Sinä olet hylännyt minut, sanoo Herra, olet kääntynyt pois. Siksi olen ojentanut käteni sinua vastaan ja hävitän sinut. En enää voi armahtaa.
7. Viskimellä minä viskaan heidät maan porteilla. Minä teen kansani lapsettomaksi, hävitän heidät, kun he eivät ole kääntyneet teiltään.
8. Heidän leskiään on oleva enemmän kuin meren hiekkaa. Keskellä päivää minä tuon heidän nuorukaistensa äitien kimppuun hävittäjän, langetan äkkiä tuskan ja kauhun heidän päälleen.
9. Seitsemän pojan synnyttäjä menehtyy ja huokaisee pois henkensä. Hänen aurinkonsa laski, kun vielä oli päivä, hän joutui häpeään, sai hävetä. Heistä jääneet minä annan miekan surmattaviksi heidän vihollistensa edessä, sanoo Herra."

Jeremian valitus

10. Voi minua, äitini, kun minut synnytit riidan ja toran mieheksi koko maalle! En ole lainaksi antanut enkä lainaksi ottanut. Kuitenkin kaikki kiroavat minua.
11. Herra sanoi: "Minä totisesti autan sinua, niin että sinun käy hyvin, ja minä totisesti saatan vihollisia pyytämään sinua avukseen onnettomuuden ja ahdistuksen aikana.
12. Murtuuko rauta, pohjoisesta tuotu, ja vaski?
13. Sinun tavarasi ja aarteesi minä annan ryöstettäviksi ilman hintaa kaikkien sinun syntiesi tähden, kaikkia rajojasi myöten.
14. Minä panen sinut vihollistesi kanssa kulkemaan maassa, jota et tunne, sillä vihani tuli on syttynyt. Se leimuaa teitä vastaan."

Jeremian rukous

15. Herra, sinä sen tiedät. Muista minua ja pidä minusta huoli, rankaise vainoojiani minun puolestani. Älä tempaa minua pois, sinä, joka olet pitkämielinen. Huomaa, kuinka minä kannan häväistystä sinun tähtesi.
16. Sinun sanasi tulivat, ja minä söin ne. Sinun sanasi olivat minulle riemu ja minun sydämeni ilo. Minuthan on otettu sinun nimiisi, Herra, Jumala Sebaot.
17. En ole istunut iloitsemassa ilonpitäjien seurassa. Sinun kätesi tähden olen istunut yksinäni, kun olet täyttänyt minut vihallasi.
18. Miksi minun kipuni ei koskaan lopu, miksi haavani on paha eikä tahdo parantua? Sinä olet minulle kuin ehtyvä puro, kuin vesi, joka pettää janoisen.

Herran vastaus Jeremialle

19. Herra vastasi minulle: "Jos sinä käännyt, niin minä annan sinun kääntyä, ja sinä saat olla minun palvelijanani*. Jos tuot esiin jaloa, et arvotonta, sinä saat olla suunani. He kääntyvät sinun puoleesi, mutta sinä et käänny heidän puoleensa.
20. Minä teen sinut vahvaksi vaskimuuriksi tätä kansaa vastaan. He sotivat sinua vastaan, mutta eivät voita sinua, sillä minä olen sinun kanssasi. Minä vapahdan ja pelastan sinut, sanoo Herra,
21. pelastan sinut pahojen käsistä ja päästän sinut väkivaltaisten kourista."

16. LUKU

Tuomittu kansa

1. Minulle tuli tämä Herran sana:
2. "Älä ota itsellesi vaimoa, älköönkä sinulle tulko poikia ja tyttäriä tässä paikassa.
3. Sillä näin sanoo Herra niistä pojista ja tyttäristä, jotka syntyvät tässä paikassa, heidän äideistään, jotka heidät synnyttävät, ja heidän isistään, jotka heidät siittävät tässä maassa:
4. He kuolevat tuskallisiin tauteihin, heille ei pidetä valittajaisia, heitä ei haudata. He tulevat maan lannaksi. He tuhoutuvat miekkaan ja nälkään, ja heidän ruumiinsa tulevat taivaan lintujen ja maan eläinten ruoaksi.
5. Näin sanoo Herra: Älä mene suruhuoneeseen, älä käy valittajaisiin äläkä surkuttele heitä, sillä minä poistan tältä kansalta rauhani, armoni ja laupeuteni, sanoo Herra.
6. He kuolevat tässä maassa, sekä suuret että pienet. Heitä ei haudata eikä heille pidetä valittajaisia, ei kukaan heidän tähtensä viileskele ihoaan eikä ajele päätään paljaaksi.
7. Heille ei taiteta leipää lohdutukseksi heidän surussaan kuolleen tähden, eikä heille anneta juotavaksi lohdutusmaljaa heidän isänsä ja äitinsä vuoksi.
8. Älä mene pitotaloon istumaan heidän kanssaan, syömään ja juomaan.
9. Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Minä lopetan tästä paikasta silmienne edessä ja teidän päivinänne riemun ja ilon huudon, huudon yljälle ja morsiamelle.
10. Kun sinä ilmoitat tälle kansalle kaikki nämä sanat, ja he kysyvät: 'Miksi Herra uhkaa meitä kaikella tällä suurella onnettomuudella, ja mikä on rikoksemme, mikä syntimme, jonka olemme tehneet Herraa, Jumalaamme, vastaan?'
11. niin sano heille: Teidän isänne hylkäsivät minut, sanoo Herra, ja seurasivat muita jumalia, palvelivat niitä ja kumarsivat niitä. He hylkäsivät minut eivätkä noudattaneet minun lakiani*.
12. Te olette tehneet pahemmin kuin isänne. Te vaellatte kukin pahan sydämenne paatumuksessa kuuntelematta minua.
13. Siksi minä heitän teidät pois tästä maasta maahan, jota te ette tunne, ja jota teidän isänne eivät tunteneet. Siellä te saatte palvella muita jumalia päivät ja yöt, sillä minä en anna teille armoa.

Palautus omaan maahan

14. Kuitenkin tulevat päivät, sanoo Herra, jolloin ei enää sanota: 'Niin totta kuin Herra elää, hän, joka johdatti israelilaiset Egyptin maasta',
15. vaan: 'Niin totta kuin Herra elää, hän, joka johdatti israelilaiset pohjoisesta maasta ja kaikista muista maista, joihin hän oli heidät karkottanut'. Sillä minä tuon heidät takaisin omaan maahansa, jonka annoin heidän isilleen.

____________________________________

1Ts 2:9-3:13


9. Muistattehan, veljet, työmme ja vaivamme: Me teimme yötä päivää [ansio]työtä, ettemme rasittaisi ketään teistä, ja [sen ohessa] julistimme teille Jumalan evankeliumia.
10. Te olette meidän todistajamme, ja Jumala, kuinka me olimme teitä uskovia kohtaan pyhiä, oikeamielisiä ja nuhteettomia.
11. Samoin te tiedätte, kuinka me, kuin isä lapsiaan, kehotimme ja rohkaisimme teitä itse kutakin.
12. Me kehotimme, muistutimme ja terotimme teidän mieliinne, miten teidän tulee vaeltaa Jumalan tahdon mukaisesti, hänen, joka kutsuu teidät valtakuntaansa ja kirkkauteensa.
13. Siksi me myös lakkaamatta kiitämme Jumalaa siitä, että te otitte vastaan meiltä saamanne Jumalan sanan, ette ihmisten sanana, vaan, niin kuin se totisesti on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä uskovissa.

Kristittyjen ahdinko

14. Teistä, veljet, on tullut niiden Kristuksessa Jeesuksessa olevien Jumalan seurakuntien seuraajia, jotka ovat Juudeassa. Olettehan kärsineet omilta kansalaisiltanne samaa kuin he juutalaisilta.
15. Surmattuaan Herran Jeesuksen ja profeettoja he ovat vainonneet meitäkin. He ovat Jumalalle kelvottomia ja kaikkien ihmisten vihollisia,
16. kun estävät meitä puhumasta muihin kansoihin kuuluville, että he pelastuisivat. Näin he yhä täyttävät syntiensä mittaa. Viha onkin jo saavuttanut heidät loppumääräänsä asti.

Toivo päästä Tessalonikaan

17. Veljet, kun me nyt olemme joutuneet teistä eroon joksikin aikaa - ulkonaisesti, ei sydämissämme - meillä on sitä suurempi kaipaus nähdä kasvojanne.
18. Meillä on siksi ollut halu tulla luoksenne. Minä, Paavali, olen yrittänyt sitä kerran ja kahdestikin, mutta Saatana on estänyt meitä.
19. Kuka näet on toivomme, ilomme tai kerskauksemme kruunu? Ettekö tekin Herramme Jeesuksen Kristuksen edessä ja läsnä ollessa*?
20. Tehän olette meidän kunniamme ja ilomme.

3. LUKU

Timoteuksen käynti Tessalonikassa

1. Kun emme enää kestäneet kauempaa, me päätimme jäädä yksin Ateenaan
2. ja lähetimme Timoteuksen - veljemme ja Jumalan työtoverin evankeliumin julistamisessa - vahvistamaan ja rohkaisemaan teitä uskossanne,
3. ettei kukaan horjuisi näissä ahdistuksissa. Tiedättehän itsekin, että se on meidän osamme.
4. Ollessamme luonanne sanoimme teille etukäteen, että me joudumme ahdistetuiksi. Niin on käynytkin, ja te tiedätte niin tapahtuneen.
5. Kun en jaksanut kestää kauemmin, minä lähetin [Timoteuksen] ottamaan selvää, miten on uskonne laita, ettei vain kiusaaja olisi vietellyt teitä ja työmme mennyt hukkaan.
6. Timoteus on nyt palannut luotanne tuoden meille ilosanoman uskostanne ja rakkaudestanne. Hän on kertonut, kuinka te aina pidätte meitä rakkaassa muistossa, ikävöiden nähdä meitä, kuten mekin teitä.
7. Me olemme, veljet, kaikessa hädässämme ja ahdingossamme näin saaneet teidän uskostanne lohdutusta teihin nähden.
8. Me voimme taas elää, jos te pysytte lujina Herrassa.
9. Miten voimmekaan kyllin kiittää Jumalaa teidän tähtenne kaikesta siitä ilosta, mikä meillä on teistä Jumalan edessä!
10. Me rukoilemme öin ja päivin kaikesta sydämestämme, että saisimme nähdä teidän kasvonne ja täydentää sen, mitä teidän uskostanne puuttuu.
11. Itse Jumala, meidän Isämme, ja Herramme Jeesus ohjatkoon matkamme teidän luoksenne.

Kasvu pyhityksessä

12. Herra antakoon teille yhä enemmän ja runsaammin rakkautta toisianne ja kaikkia kohtaan, kuten meilläkin on teitä kohtaan.
13. Hän vahvistakoon sydämenne nuhteettomiksi pyhyydessä Jumalamme ja Isämme edessä, kun Herramme Jeesus saapuu kaikkien pyhiensä kanssa.

____________________________________

Ps 80:1-20

80. PSALMI

Herra, saata meidät entisellemme

1. Veisuunjohtajalle. Veisataan kuten "Liljat." Aasafin psalmi.
2. Kuuntele, Israelin Paimen. Ilmesty kirkkaudessasi sinä, joka johdat Joosefia kuin lammaslaumaa, ja jonka valtaistuinta kerubit kannattavat.
3. Efraimin, Benjaminin ja Manassen edessä herätä voimasi, tule avuksemme.
4. Jumala, saata meidät entisellemme, valista kasvosi, niin me tulemme autetuiksi.
5. Herra, Jumala Sebaot, kuinka kauan annat vihasi suitsuta, kun kansasi rukoilee sinua?
6. Sinä olet syöttänyt heille kyynelten leipää, olet juottanut heille maljoittain kyyneleitä.
7. Sinä olet pannut meidät riidaksi naapureillemme, ja vihollisemme pilkkaavat meitä.
8. Jumala Sebaot, saata meidät entisellemme, valista kasvosi, niin me tulemme autetuiksi.
9. Sinä siirsit viiniköynnöksen Egyptistä, karkotit kansoja sen tieltä ja istutit sen.
10. Sinä raivasit sille asuinsijan. Se juurtui ja täytti maan.
11. Se peitti vuoret varjollaan ja Jumalan setrit oksillaan.
12. Se levitti köynnöksensä mereen asti ja vesansa Eufratvirtaan saakka.
13. Miksi sinä hajotit muurin sen ympäriltä, niin että kaikki tien kulkijat sitä repivät?
14. Metsäkarju jyrsii sitä, ja kedon eläimet sitä syövät.
15. Jumala Sebaot, käänny takaisin, katso alas taivaasta ja näe. Ota hoitaaksesi tämä viiniköynnös
16. ja suojaa tätä tainta, jonka oikea kätesi istutti ja minkä sinä kasvatit suureksi itseäsi varten.
17. Se on tulen polttama, se on karsittu. He tuhoutuvat sinun kasvojesi uhkauksesta.
18. Kätesi suojelkoon oikean kätesi miestä, ihmislasta, jonka kasvatit suureksi itseäsi varten.
19. Silloin me emme sinusta luovu. Suo meidän elää, niin me huudamme avuksemme sinun nimeäsi.
20. Herra, Jumala Sebaot, saata meidät entisellemme, valista kasvosi, niin me tulemme autetuiksi.

____________________________________

Snl 25:1-5

25. LUKU


1. Nämäkin ovat Salomon sananlaskuja. Hiskian, Juudan kuninkaan, miehet ovat ne koonneet.
2. Jumalan kunnia on salata asia, ja kuningasten kunnia on tutkia asia.
3. Taivaan korkeus, maan syvyys ja kuningasten sydän on tutkimaton.
4. Kun hopeasta poistetaan kuona, valmistuu sepältä astia.
5. Kun väärintekijä poistetaan kuninkaan luota, vahvistuu hänen valtaistuimensa vanhurskaudessa.