RAAMATTU LÄPI VUODESSA

syyskuu 12
____________________________________


Js 10:1-11:16

10. LUKU

Voi teitä, te väärintekijät!

1. Voi niitä, jotka laativat vääriä säädöksiä, jotka kirjoittelevat turmiollisia tuomioita
2. vääntääkseen köyhien asian ja riistääkseen kansani kurjilta oikeuden, että lesket joutuisivat heidän saaliikseen ja orvot heidän ryöstettävikseen!
3. Mutta mitä te teette tilinteon päivänä, rajumyrskyssä, joka tulee kaukaa? Kenen turviin te pakenette saamaan apua ja minne talletatte tavaranne?
4. Ei auta kuin taipua vangittujen joukkoon tai kaatua surmattujen sekaan! Kaikesta tästä hänen vihansa ei ole asettunut, ja hänen kätensä on vielä ojennettuna.

Assur Herran vihan vitsana

5. Voi Assuria, joka on minun vihani vitsa ja jolla on kädessään suuttumukseni sauva!
6. Minä lähetän sen jumalattoman kansakunnan kimppuun, määrään sen vihani kohteeksi tullutta kansaa vastaan saamaan saalista, ryöstämään ja tallaamaan sitä kuin katujen lokaa.
7. Se ei kuitenkaan ajattele niin, tämä ei ole sen aikomus, vaan sen halu on hävittää ja tuhota paljon kansoja.
8. Se sanoo: "Eivätkö minun päämieheni ole kaikki kuninkaita?
9. Eikö Kalnon käynyt kuten Karkemiin, eikö Hamatin niin kuin Damaskon?
10. Minun käteni on saavuttanut epäjumalien valtakunnat, joiden jumalankuvat olivat parempia kuin Jerusalemin ja Samarian.
11. Enkö minä sitten tekisi Jerusalemille ja sen epäjumalien kuville samoin kuin tein Samarialle ja sen epäjumalille?"

Assurille näivetystauti ja tuho

12. Kun Herra on saattanut päätökseen kaiken työnsä Siionin vuorella ja Jerusalemissa, niin minä rankaisen Assurin kuningasta hänen sydämensä ylpeyden teoista ja hänen kopeitten silmiensä korskasta.
13. Hänhän sanoo: "Oman käteni voimalla ja viisaudellani minä sen tein. Olenhan minä älykäs. Minä siirsin kansojen rajat, ryöstin niiden aarteet ja kuin härkä puskin kumoon ne, jotka istuivat valtaistuimilla.
14. Minun käteni kahmi kansojen rikkaudet kuin linnun pesän. Kuten hylätyt munat kootaan, niin minä olen koonnut itselleni kaikki maat, eikä ole ollut ketään, joka olisi siipeä räpyttänyt tai nokkaa avannut ja piipittänyt."
15. Korskeileeko kirves hakkaajaansa vastaan, tai ylpeileekö saha käyttäjäänsä vastaan? Onhan kuin vitsa heiluttaisi kohottajaansa ja sauva saisi koholle sen, joka ei ole puuta!
16. Sen tähden Herra, Herra Sebaot, lähettää Assurin lihavuuteen näivetystaudin, ja sen kunnian alle syttyy kuin tulipalo.
17. Israelin valo on oleva tuli ja hänen Pyhänsä liekki, joka yhtenä päivänä polttaa ja kuluttaa sen orjantappurat ja ohdakkeet.
18. Tämä tuhoaa sen metsän ja puutarhan ihanuuden, menee hamaan luihin ja ytimiin, niin että se tulee sairaan kaltaiseksi.
19. On helppo lukea ne puut, jotka jäävät sen metsästä jäljelle. Poikanen voi ne kirjoittaa muistiin*.

Israelin jäännös pelastuu

20. Sinä päivänä Israelin jäännös ja Jaakobin heimon pelastuneet eivät enää turvaudu lyöjäänsä, vaan he turvautuvat totuudessa Herraan, Israelin Pyhään.
21. Jäännös kääntyy, Jaakobin jäännös, väkevän Jumalan puoleen.
22. Vaikka sinun kansasi, Israel, olisi kuin meren hiekka, siitä on palaava vain jäännös. Päätetty on hävitys, joka tulee vanhurskautta tulvillaan.
23. Hävityksen ja tuomiopäätöksen Herra, Herra Sebaot, panee toimeen kaikessa maassa.

Assurin armeija vitsana

24. Sen tähden Herra, Herra Sebaot, sanoo näin: "Älä pelkää, Siionissa asuva kansani, Assuria, kun se lyö sinua vitsalla ja Egyptin tavoin kohottaa sauvansa sinua vastaan.
25. Lyhyt hetki vielä, niin suuttumus täyttyy, ja minun vihani kääntyy hävittämään sitä."
26. Herra Sebaot heiluttaa ruoskaa sitä vastaan kuten silloin, kun Midian lyötiin Oorebin kalliolla. Hänen sauvansa on ojennettuna meren yli ja, kuten muinoin, hän kohottaa sen Egyptiä vastaan.
27. Sinä päivänä Assurin kuorma heltiää sinun hartioiltasi ja sen ies sinun niskaltasi, sillä ies särkyy lihavuuden pakosta.
28. Se* tulee Aijatiin, kulkee Migronin kautta, jättää kuormastonsa Mikmaaseen.
29. He kulkevat solatien poikki: "Geba on yöpaikkamme." Raama vapisee, Saulin Gibea pakenee.
30. Huuda kimakasti, tytär Gallim! Kuuntele, Laisa! Poloinen Anatot!
31. Madmena menee pakoon, Geebimin asukkaat etsivät turvapaikkaa.
32. Vielä samana päivänä hän pysähtyy Noobiin ja kohottaa kätensä tytär Siionin vuorta, Jerusalemin kukkulaa, vastaan.

Assurin armeijan tuho

33. Silloin Herra, Herra Sebaot, katkaisee sen latvan kauhistavalla voimalla, vartevat rungot kaadetaan ja ylhäiset kukistuvat.
34. Metsän tiheikkö hakataan kirveellä maahan, ja Libanon kaatuu Voimallisen edessä*.

11. LUKU

Messias ja hänen valtakuntansa

1. Iisain kannosta puhkeaa virpi, ja vesa versoo hänen juuristaan*.
2. Hänen päällään on Herran Henki, viisauden ja ymmärryksen Henki, neuvon ja voiman Henki, tiedon ja Herran pelon Henki.
3. Hän haluaa Herran pelkoa. Hän ei tuomitse silmän näöltä eikä jaa oikeutta korvakuulolta,
4. vaan tuomitsee köyhät vanhurskaasti ja jakaa oikein oikeutta maan nöyrille. Suunsa sauvalla hän lyö maata, surmaa laittoman* huultensa henkäyksellä.
5. Vanhurskaus on hänen kupeittensa vyö ja totuus hänen lanteittensa side.
6. Silloin susi majailee karitsan kanssa, ja pantteri makaa vohlan vieressä. Vasikka, nuori leijona ja syöttöhärkä ovat yhdessä, ja poikanen paimentaa niitä.
7. Lehmä ja karhu käyvät laitumella, niiden vasikat ja pennut makaavat yhdessä, ja leijona syö rehua kuin nauta.
8. Imevä lapsi leikittelee kyykäärmeen kololla, ja vieroitettu kurottaa kätensä myrkkyliskon luolaan.
9. Missään minun pyhällä vuorellani ei tehdä pahaa eikä vahinkoa, sillä maa on täynnä Herran tuntemusta, kuten vedet peittävät meren.
10. Sinä päivänä kansat etsivät Iisain juurivesaa, joka on kansojen lippuna, ja hänen pyhäkkönsä on oleva kunniaa täynnä.

Israelin toinen kokoaminen

11. Sinä päivänä Herra vielä toisen kerran ojentaa kätensä hankkiakseen itselleen kansansa jäännöksen, joka on jäljellä Assurissa, Egyptissä, Patroksessa, Kuusissa, Eelamissa, Sinearissa, Hamatissa ja merensaarilla.
12. Hän nostaa viirin kansoille ja kokoaa Israelin karkotetut miehet, ja Juudan hajotetut naiset hän kerää maan neljästä äärestä.

Israel yhtenä kansana

13. Silloin katoaa Efraimin kateus, ja häviävät Juudan vihat. Efraim ei kadehdi Juudaa, eikä Juuda vihaa Efraimia.
14. He ryntäävät länteen päin filistealaisten niskaan, yhdessä he ryöstävät Idän miehiä. Edom ja Mooab joutuvat heidän käsiinsä, ammonilaiset heidän alamaisikseen.
15. Herra vihkii tuhon omaksi Egyptin merenlahden ja vihansa hehkussa kohottaa kätensä Eufratvirtaa vastaan, lyö sen hajalle seitsemäksi puroksi ja tekee sen kengin kuljettavaksi.
16. Siitä tulee valtatie hänen kansansa jäännökselle, joka on jäljellä Assurissa, kuten tie aukeni Israelille sinä päivänä, jolloin se lähti Egyptin maasta.

____________________________________

2Kr 12:11-21

Suhteet Korinton seurakuntaan

11. Olen tullut houkaksi. Te olette pakottaneet minut siihen. Minun olisi pitänyt saada suositusta teiltä, sillä en ole missään kohden ollut noita isoisia apostoleja huonompi, vaikka en olekaan mitään.
12. Onhan apostolin tunnustekoja tehty teidän keskuudessanne kaikessa kestävyydessä tunnusmerkein, ihmein ja voimateoin.
13. Missä muussa te olette jääneet muita seurakuntia vähemmälle kuin siinä, etten puolestani ole rasittanut teitä? Suokaa tämä vääryys minulle anteeksi!
14. Kolmannen kerran olen nyt valmis tulemaan teidän luoksenne, enkä ole oleva teille rasitukseksi. En ole kiinnostunut teidän varoistanne, vaan teistä itsestänne. Eiväthän lapset ole velvollisia kokoamaan omaisuutta vanhemmilleen, vaan vanhemmat lapsilleen.
15. Olen mielelläni uhraava teidän sielujenne hyväksi kaiken, itsenikin. Siksikö, että teitä näin suuresti rakastan, saan teiltä vähemmän vastarakkautta?
16. Olkoonpa niin, etten ole teitä rasittanut. Mutta ehkä olen viekas ja olen kavaluudella kietonut teidät pauloihini!
17. Olenko jonkun luoksenne lähettämäni avulla pyrkinyt hyötymään teistä?
18. Kehotin Tiitusta lähtemään matkaan ja lähetin toisen veljen hänen kanssaan. Ei kai Tiitus pyrkinyt hyötymään teistä? Emmekö ole vaeltaneet samassa hengessä? Emmekö samoja jälkiä?
19. Olette varmaan jo ehtineet luulla meidän puolustelevan itseämme. Jumalan edessä, Kristuksessa me puhumme, mutta kaikki teille rakennukseksi, rakkaani.
20. Pelkään, etten tullessani ehkä tapaa teitä sellaisina kuin tahdon, ja että te kohtaatte minut toisenlaisena kuin toivotte. Pelkään tapaavani riitaa, kateutta, vihaa, juonia, panetteluja, juoruja, pöyhkeilyä, epäjärjestyksiä.
21. Pelkään, että tultuani Jumalani on taas nöyryyttävä minua teidän luonanne, ja että joudun suremaan monien ennen synnissä eläneiden tähden, jotka eivät ole katuneet sitä saastaisuutta, haureutta ja irstautta, mitä ovat harjoittaneet.

____________________________________

Ps 56:1-13

56. PSALMI

Rukous vihollisen vainotessa

1. Veisuunjohtajalle. Veisataan kuin "Mykkä kyyhkynen kaukaisessa maassa." Daavidin psalmi, kun filistealaiset ottivat hänet kiinni Gatissa.
2. Jumala, ole minulle armollinen, sillä ihmiset polkevat minua. Joka päivä he sotivat minua vastaan, ahdistavat minua.
3. Joka päivä vihamieheni minua tallaavat. Paljon on niitä, jotka ylpeästi sotivat minua vastaan.
4. Mutta sinä päivänä, jona minä pelkään, minä turvaan sinuun.
5. Jumalaan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa, Jumalaan minä turvaan enkä pelkää. Mitä ihmiset* minulle tekisivät?
6. Joka päivä he vääntelevät sanojani, kaikki heidän ajatuksensa tarkoittavat minulle pahaa.
7. He ahdistavat, he väijyvät minua, he vakoilevat askeleitani, tavoittelevat henkeäni.
8. Pelastuvatko he pahuudessaan? Jumala, syökse vihassasi kansat maahan.
9. Sinä olet laskenut pakolaispäiväni. Pane leiliisi kyyneleeni, ovathan ne sinun kirjassasi.
10. Sinä päivänä, jona minä huudan [sinua avuksi], viholliseni väistyvät. Minä tiedän, että Jumala on puolellani.
11. Jumalaan minä turvaan ja ylistän hänen sanaansa. Herraan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa.
12. Jumalaan minä turvaan enkä pelkää. Mitä ihminen minulle tekisi?
13. Minulla on lupaus täytettävänä sinulle, Jumala. Minä maksan sinulle kiitosuhrit.
14. Sinä pelastit sieluni kuolemasta ja jalkani kompastumasta. Minä saan vaeltaa Jumalan edessä elävien valossa.

____________________________________

Snl 23:6-8


6. Älä syö pahansuovan leipää äläkä himoitse hänen herkkujaan.
7. Sillä niin kuin hän mielessään laskee, niin hän menettelee. Hän sanoo sinulle: "Syö ja juo", mutta hänen sydämensä ei ole sinun puolellasi.
8. Sinä olet oksentava syömäsi palan, ja olet tuhlannut hukkaan suloiset sanasi.